Ja tuli sitten huhtikuu ja sen 22. päivä. Herätyskello, tuo ihmisen ylin ystävä mäjähti mölisemään jo ennen kuutta, ja koska nousimme ylös, päivan ohjelman täytyi olla jotenkin erikoinen.

Ja olihan se. Aamu seitsemältä starttasi linja-auto Turusta kohti Taaamperetta (huom. nouseva intonaatio), tarkemmin kohti Hervantaa (lienee aiheetonta todeta, ettei se lähtö niin vaivaton ollut, ainahan joku nukkuu ja kun on Nesuista kyse, niin jotkut makaa krapulassa).

Aamun sarastaessa saavuimme Poliisikoululle, tapaaminen oli sovittu klo 9.30. Saimme hienot vierailijakortit ja marssimme auditorioon kuuntelemaan yleistä löpinää (tämähän ei sinua kiinnosta, muutenhan olisit ollut mukana), kiersimme koulun uusia tiloja -esim. ampumaradalla, harjoitusasemalla, ihmettelemässä kuntosaleja ja harjoituspanttivankidraamakämppää, josta ilmeni että normaali sisustus on ruumis, kossupullo ja pilleripurkki. Olihan se oppilaitos ihan komia (ilman kokelaitakin) ja ruoka...se oli suorastaan erinomaista!

Seuraavaksi hahmotimme mennäkö TTKK-exculle vai... Eli lähikauppaan ostamaan vähän kaljaa ja suunta kohti Nokiaa. Yllättäen ennen Edeniä (kylpylä, senkin peelo) oli pakko poiketa PUPiin (Pirkanmaan Uuteen Panimoon, senkin peelo), ja sielta sitten Edeniin. Mainittakoon vielä matkailunähtävyys -Emman ilottelukeskus.

Iltapäivä sujui sangen kosteissa merkeissä. Oli höyrysaunaa, turkkilaista(?) ja tavallista. Uima-allas oli riittävän kokoinen eikä liukumäkeen menoakaan oltu estetty :-) ! Tarkempia yksityiskohtia voi yrittää kysyä matkalla mukana olleilta, vaan tuskimpa kukaan kertoo. Raskas pulikointi vaatii raskasta ravintoa, joten suurin osa porukasta suuntasi ravitsemaan itseään, kukin omalla tavallaan.

Paluumatka sujui leppoisasti, olivathan kaikki väsyneitä ja onnellisia, josta suuret kiitokset idean "isille" ja toteuttajille, keitä sitten ovatkaan. Toivottavasti vastaavaa järjestetään toistenkin ja toivottavasti myös meitä antinesuja huolitaan joukkoon. Sen pituinen se. Kiitos.