Hypistelet käsissäsi vuoden 1994 ensimmäistä Nesuletteriä. Letterin kasaaminen olikin vain yllättävän iso homma, varsinkin kun pyrkimys oli jatkaa edellisen päätoimittajan viitoittamaa tasokasta linjaa. Ilme on tietysti pakostakin hiukan erilainen. Vaihtelu virkistää, mutta sisältö noudattaa kuitenkin vanhaa tuttua linjaa.
Nesuletterin tärkein tehtävähän on dokumentoida Akateeminen Nesu ry:n toimintaa. Toiseksi, se pyrkii julkaisemaan miltä tahansa alalta jäsenistöä kiinnostavia juttuja. Nesuletter ei ole tiedotusväline, koska siihen on nopeampiakin kanavia. Nesuletterin tarkoitus ei myöskään ole hauskuuttaa massoja tai kilpailla täydellisimmän järjestölehden tittelistä. Kuitenkin ne, jotka ovat kiinnostuneita Nesun toiminnasta, ovat kiinnostuneita myös letteristä. Siksipä tämän lehden takakannesta löytyvät ohjeet, miten pääset jatkossakin nauttimaan lehtemme rattoisasta annista.
Lehden kasaamisessa tietokoneella törmää yllättäviin pulmiin. Tietokonella taitosta seuraa, että ulkoasu on suhteellisen siisti. Tai siisti on kyllä väärä adjektiivi, sillä lehden ulkoasusta tulee hyvin helposti järkyttävän yksitoikkoinen.. Tähän joutuu kaiken aikaa kiinnittämään erityistä huomiota ja siitä huolimatta sivut voivat vaikuttaa Raamatusta reväistyiltä.
Sivujen samankaltaisuutta pyrin vähentämään uhraamalla kuville ja piirroksille tilaa. Niiden vaikutus lehden yleisilmeeseen onkin mielestäni äärettömän positiivinen. Uusia ideoita esimerkiksi kanteen oli kiva kehitellä kun on tiedossa piirtäjä, joka pystyy ne myös toteuttamaan. Näin ei myöskään tarvinnut turvautua clipartteihin, jotka tavallinen puusilmäkin erottaa yleensä jo kilometrin päähän. Järkyttävimmässä tapauksessa kuva on nähty useammankin kerran ja silloin ei totisesti ole itku kaukana.
Kiitos
Tästä letteristä kiitän paitsi itseäni ja piirtäjää, myös kaikkia muita, jotka ovat materiaalia toimittaneet. Kiitokset myös kaikille mainostajille, jotka tällä kertaa kustansivat lehden painokulut täysimääräisesti.